Herätys. Pimeetä. Sydän hyppää raiteiltaan. Tyk Tyk Tyk Tyk... Hiki...huh. Se oli vaan unta.
Mulla on aina ollut vilkas mielikuvitus. Ehkä siksi näin pienenä niin usein painajaisia. Herättyäni kesken painajaisen, hikisen tärisevänä menin kyyhöttämään portaiden yläpäähän. Nyyhkytin siinä niin kauan että äiti tai isä tuli rauhoittelemaan. Tämä oli tietenkin taktiikkani päästä heidän väliinsä nukkumaan. Kun tämä ei enää tepsinyt, pääsin isosiskoni kainaloon, ison pehmolelu- TSIPSIN korvan alle. Tappajahain katsominen kiellettiin multa..:D
Nämä muistot tulvahtivat mieleeni nyt, kun olen nähnyt peräkkäisenä öinä ihan karmivia painajaisia. Ystäväni hirttäytyi ensimmäisenä yönä ja toisena yönä hypin ase kädessä pimeässä olohuoneessamme, paeten murhaajaa. Nice…
Marraskuuko tämän aiheuttaa….Noh, kuten sanoin, mulla on vilkas mielikuvitus.
Iloisempiin aiheisiin. Kerroin edellisessä kirjoituksessani, että pääsen taas näyttelemään. Näin on, MUSAVIDEOON!!! Olen aivan innoissani ideasta josta ohjaaja kertoi mulle. Kuvausten pitäisi olla vajaan parin viikon päästä. Asiallista :)! En malta odottaa!! Se tunne on vaan niin upea, kun pääsee "toiseen todellisuuteen" ja saa välillä olla joku muu. On ihanaa päästä toteuttamaan itseään ja kertoa tarina katsojalle. Täydellinen piristys marraskuun pimeyteen.
Saatte kuulla lisää kuvauksista lähempänä…
Mukavaa viikonloppua kaikille!
MUISTAKAA C-VITAMIINI :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti